ToKi –hankkeen ajatuksia ja näkemyksiä elinikäisestä oppimisesta

Ensimmäisenä puheenvuoron ottaa projektipäällikkö Kirsi Miettinen  

  

Tässä ESR -hankkeessa pyritään parantamaan asiakkaiden työllistymisen edellytyksiä. Ajattelen, että myös työttömällä työnhakijalla on oikeus henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseen. Näin projektipäällikön näkökulmasta hankkeelle asiakkaiden osaamisen kehittäminen tarkoittaa vahvaa yhteistyötä alueen oppilaitosten, työllistävien tahojen ja yhteistyöverkostojen kanssa. 

Asiakkaan näkökulmasta elinikäinen oppiminen tarkoittaa parhaimmillaan työkyvyn ylläpitämistä, uuden oppimista, innostumista ja osallisuuden tunnetta. Alueen ammatillisten oppilaitosten näkökulmasta työttömien työnhakijoiden osaamisen vahvistaminen tarkoittaa mahdollisuutta palvella erilaisissa tilanteissa olevia oppijoita. Työnantajien näkökulmasta tämä tarkoittaa osaavan työvoiman saamista tarpeisiinsa. Laadukkaasti toteutetut tutkintoon johtavat opinnot ovat hyvä mittari työnantajalle. Toisaalta työnhakija voi koulutuksella saada markkina-arvoa työn hakemiseen. Yhteistyöverkostojen näkökulmasta osaamisen kehittämisen tukeminen tarkoittaa opinnot mahdollistavaa tukiverkostoa ja opiskeluiden suoriutumisesta tukemista.  

  

Oppijoita on erilaisia, mutta palvelut ja tukiviidakko ovat kaikille samanlaisia. Suomessa on laadukasta opetusta ja oppilaitoksissa kannustetaan valmistumiseen. Mitä opiskelu sitten aikuisiällä opintoihin lähtevältä työttömältä työnhakijalta vaatii? Opiskelusta voi olla jo aikaa ja kynnys lähteä opiskelemaan on kasvanut. Kyllä, opiskelu vaatii omatoimisuutta ja itseohjautuvuutta. Kuitenkaan täysin yksin ei ole tarkoitus pärjätä, tukeakin saa. 

Myös itselle sopivan opiskelutyylin tunnistaminen on tärkeää. Toinen oppii käytännössä tekemällä, toinen kuulemalla, joku lukemalla, osa näkemällä.  Tietenkin tärkeimpänä asiana on oma motivaatio; mikä minusta tulisi isona? Entäs oikean alan valinta. Mikä ala itseä kiinnostaa? Työllistäviä aloja tällä seudulla ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelun sekä metalli- ja teollisuuden alat. Tulevaisuuden trendinä myös kotimaan matkailu sekä itsensä työllistämisen mahdollisuudet.  

  

Työllisyyden edistämisessä on asioita, joihin voi itse vaikuttaa; asenne, motivaatio ja osaaminen. Onko sallittua ajatella, että työttömyysajan etuus voisi olla vastikkeellista? Osaamisen kehittäminen on myös yhteiskunnan etu. Yhteiskunta tukee opiskelua eri keinoin ja panostaa siihen  Sitran mukaan lähes 20  miljardia euroa vuosittain. On tutkitusti faktaa, että osaamisen kehittäminen lyhentää työttömyysjaksoa, joten erilaisten tukimuotojen järjestelyt ovat yhteiskunnallisesti perustellut. Olennaista on miettiä, kuinka opiskeluajalla saa leipää pöytään ja katon pään päälle. 

Työssäkäyvä työntekijä voi jäädä palkattomalle opintovapaalle aikuiskoulutusrahastosta saamansa tuen turvin. Kuinka sosiaaliturvamme kokonaisuus tukee työttömän opiskelua? Työtön työnhakija saa työttömyysetuutta Kelasta tai työttömyyskassasta. Lomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Omaehtoista opiskelua tuetaan, mutta aina on varmistettava asia TE-toimistosta ennen opintoja etuuden harkinnanvaraisuuden vuoksi. Ennen koulutusta TE-toimisto arvioi, parantaako koulutus ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla tai täyttyvätkö muut edellytykset omaehtoisen opiskelun tukemiselle. Kannattaa selvittää mahdollisuus korotettuun kulukorvaukseen.  Opiskelun tulee olla päätoimista. TE-toimiston kautta voi saada tukea matkakustannuksista tai liikkuvuusavustusta työsuhteeseen johtaviin koulutuksiin. TE-toimistot myös järjestävät myös työvoimakoulutuksia. Hakija voi parantaa mahdollisuuksia päästä mukaan työvoimakoulutukseen perustelemalla huolellisesti ja monisanaisesti. Motivaatiosta kertoo myös se, että vastaa myös niihin tekstikenttiin, jotka eivät ole pakollisia. On innostunut, ja asenne oman osaamisen kehittämiseen näkyy.  

  

Seuraavissa ToKi -blogin osioissa kuulette elinikäisen oppimiseen kannustamisesta käytännön kautta… 

Syyskuulumiset työllisyyspalveluista

 Näin se kesä hurahti ja syksy on jo hyvällä alulla. Eikä ole enää kuin satakunta yötä, kun päivä alkaa jälleen pidentymään. Sitä odotellessa töitä tehdään menneen kesän energioilla vaikka kovilla on oltu ihan kaikki.

Koronakevät ja -kesä, entäs nyt?

Jokainen meistä on jollain tapaa joutunut kohtaamaan tuon yhteisen "pirulaisen", jos ei sairastamalla - niin ainakin sen aiheuttamat rajoitukset ovat olleet osa päivittäistä arkeamme. Meidät täällä työllisyyspalveluissa, se siirsi etätöihin ja kasvokkain tapahtuva asiakas- ja verkostotyö loppui kuin seinään. Siinä oli itsellänikin iso työ hyväksyä puhelinkontaktointi yhtä laadukkaaksi asiakastyönmenetelmäksi kuin tapaamiset. Onneksi nykymenetelmät mahdollistavat  nämä videopuhelut, että voin nähdä asiakkaani kasvot. Henkilökohtaisesti pidän tärkeänä seurata keskustelukumppanini ilmeitä ja eleitä, ne kertovat minulle paljon. Ja muutenkin koen asiakastapaamiset työni isona plussana. Tällä hetkellä asiakastapaamiset ovat edelleen harvinaista herkkua ja VAIN ajanvarauksella. 

Vaikutuksia oli myös kohderyhmäämme suoraan. Etenkin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaillemme koronakevät oli varmasti mieliinpainuvaa. Elämää rytmittävä ja siihen tukea antava, tärkeä elementti katosi aivan yllättäen. Katrin kanssa keskenämme jaoimme myös  asiakkaiden tuntemuksia ja kokemuksia yleisestä korona-ahdistuksesta arjen haasteisiin saakka. Siinä hetkessä tuli varsin selkeästi esille se, miten tärkeää on kuulua johonkin yhteisöön ja olla yksi sen jäsenistä.  

Onhan tämä korona-aika laittanut meidät myös opettelemaan uutta ja pakottanut ottamaan niitä digiloikkia. Ennen niin tuntematon Teams ja monet muut digisovellukset on vaan ollut pakko opetella. Expertti en ole vieläkään (enkä edes halua) mutta työni saan tehtyä - se riittäköön tässä vaiheessa. Erittäin hyvin ymmärrän nyt henkilöitä, joilla ei ole henkilökohtaista motivaatiota sähköiseen asiointiin mutta ne on vaan opeteltava (argh!). Hyvänä siedätyshoitona tämä kyllä menee😂.

Työllisyyspalveluiden syksy

Tulevaan syksyyn ja talveen liittyy mahdottoman paljon isoja kysymysmerkkejä vaikka ToKi-hankkkeessa itsessään meidän työ ja tavoitteet säilyvät ennallaan. Toimintaympäristömme kuitenkin on suurien muutosten edessä eikä kukaan oikein vielä tiedä mikä kaikki muuttuu. Pelätään porukalla pahinta ja toivotaan parasta.

Paikallisesti suurin muutos on tuleva kuntakokeilu, johon Kiteen kaupunki ja Tohmajärven kunta pääsivät kumppaneineen mukaan. Tästä rytistyksestä on vasta askelmerkit merkattu ja lähtölaukaus on ensi vuoden maaliskuussa. Paikalliset työllisyystoimijat  ovat ison edessä jo nyt, että kokeilusta saadaan paras mahdollinen irti. Se puolestaan ei onnistu ilman huolellista asiaan paneutumista ja suunnittelua. Lukemattomat ovat ne työtunnit, joita he tarvitsevat tuohon työhön ennenkuin pääsevät edes alkuun. Jossain vaiheessa sitten meilläkin hankkeessa on osuutemme miettiä rajapintatyöskentelyä ja niiden rajojen vetämistä. Henkilökohtaisesti mielenkiinnolla odotan tätä rajanvetoa työllisyyshankkeen ja kuntakokeilun välille. Ja etenkin sitä miten mitataan tai eriytetään hankkeen ja kuntakokeilun vaikutukset työllisyyteen.... vai tarvitseeko mitata? Kohderyhmä on kuitenkin pitkälti sama. Riittääkö maksajatahoille, että työllisyystilanne korjaantuu? Tuskin. Kyllä jokainen toimija haluaa tuoda esille oman työnsä tuloksen. Eikös se ole vanha sanonta: Kukas se kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.

Toinen iso asia on sitten meneillään olevien budjettineuvotteluiden lopputulemat. Työllisyyspalveluiden näkökulmasta meillä on jo nyt tarpeeksi kyllä tarjolla työvoimaa mutta ei niitä työpaikkoja. Nähtäväksi jää miten täällä meillä työllistymiseen tulee vaikuttamaan esimerkiksi mahdollinen eläkeputken poisto tai palkkatukijärjestelmän yksinkertaistaminen. Saavatko he, jotka eivät enää pärjää täysipäiväisinä työelämässä jotain lisäkuntoutuspalveluita vai kuinka heidän statuksensa määräytyy työmarkkinoilla? Työmarkkinoille kun pitäisi kuitenkin olla työkykyinen ja kaikki vaivat eivät hankaluudestaan huolimatta eläkekriteereitä täytä. 

Toivottavasti myös yritykset ja yhdistykset saavat porkkanoita ja helpotuksia. Meille täällä pienillä paikkakunnilla kun on jokainen työpaikka erityisen tärkeä - oli sitten kysymys suunnittelusta, tuotannosta tai palveluista. Niiden säilymiseen voimme kuluttajina vaikuttaa. Jokainen valinta, jonka teemme henkilökohtaisissa hankinnoissa, oman paikkakunnan yrittäjien hyväksi, poikii työtä ja tekemistä omalle paikkakunnalle. 

Syysterkuin, Hannele

Ajatuksia työllistämisestä ja työllisyydenhoidosta

Työ on parhaimmillaan elämää rikastuttava ja monipuolisen henkilökohtaisen kehittymisen mahdollistava asia. Työllä on tekijälleen luonnollisesti myös esimerkiksi taloudellinen, sosiaalinen ja arkea rytmittävä merkitys. Olisi ideaalinen tilanne, että kaikille riittäisi oman osaamisen ja kokemuksen mukaista työtä. Totuus on kuitenkin se, että työmarkkinoilla on riesana kohtaanto-ongelma, jolloin tarjolla olevat työpaikat ja työnhakijat eivät syystä tai toisesta kohtaa.

Kuntien yhteinen hanke työllisyyden tukemiseksi

Olen toiminut pian vuoden ajan kutsuttuna ohjausryhmän puheenjohtajana ToKi – toimeliaasti työhön ja kirkkaasti työuralle Humalajoen molemmin puolin -hankkeessa. Kyseessä on Kiteen kaupungin ja Tohmajärven kunnan yhteinen työllisyyshanke, joka kestää vuoden 2021 loppuun. Hankkeen kohderyhmänä ovat haastavassa työmarkkina-asemassa olevat, erityisesti pitkäaikaistyöttömät. Hankkeessa tavoitellaan myös nuorten osallistamista, mikä oli yksi minua erityisesti kiinnostava asia ryhtyä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi.

Työn merkitys kasvaa huonossa työllisyystilanteessa. Työnhaun pitkittyessä lisämotivaatio, kannustus ja ohjaus ovat usein tarpeen. ToKi-hankkeen työntekijät antavat osaamisensa hankkeeseen osallistuvien työttömien käyttöön ja ohjaavat asiakkaita yksilöllisesti jokaisen asiakkaan erityiset tarpeet huomioiden. Hankkeen työntekijät verkottuvat ja tekevät aktiivista yhteistyötä myös muiden työllisyystoimijoiden kanssa sekä pyrkivät ohjaamaan asiakkaat oikealle polulle ja tarvittaessa asiakkaalle sopivampien palveluiden piiriin.

Työpaikkamenetyksiä ja samanaikaisia rekrytointivaikeuksia

Keski-Karjalan kunnista erityisesti Kitee on menettänyt viime vuosina valtavan määrän teollisia työpaikkoja, jotka vievät mukanaan moninkertaisesti välillisiä työpaikkoja. Viimeisimpänä isompana kipeänä menetyksenä on Stora Enson sahan lakkauttaminen Puhoksessa. Sahan sulkeminen vei 130 teollista työpaikkaa, ja päälle tulevat välilliset menetykset. Jos ei ole teollisia työpaikkoja, ei ole kysyntää myöskään palveluille. Kitee on menettänyt vuosien saatossa peräti noin puolet teollisista työpaikoistaan.

Työpaikkamenetysten varjosta huolimatta on hyvä muistaa alueemme työllistävät  yritykset, joista osalla on myös kasvusuunnitelmia. Erittäin merkittävä ryhmä ovat myös itsensä työllistävät. Kiteeläisistä yrityksistä puolet työllistää yhden henkilön, yrittäjän itsensä. Kaikki työpaikat ovat yhtä arvokkaita yrityksen tai muun työnantajan koosta riippumatta. Myös rekrytointivaikeudet ovat tätä päivää, sillä tiettyjen alojen osaajista esiintyy pulaa myös tällaisena haastavana aikana. Olisi tarpeellista toteuttaa myös sellaisia hankkeita, jotka edesauttavat työntekijöiden ja työnantajien tarpeiden kohtaamista ja helpottaisivat siten työllistäjien työvoimapulaa.

Omassa tiehöyliä valmistavassa yrityksessämme on päällä jatkuva haku osaavista raskaskoneasentajista ja ‑osaajista. Raskaankaluston tekijöistä on huutava pula koko maassa. Edes koulutuspaikkojen lisääminen ei aina riitä, sillä vallalla voi olla vääriä mielikuvia tiettyjen alojen tehtävistä. Tällaisten alojen houkuttelevuuden lisäämiseen tulisikin kiinnittää huomiota ja esitellä nuorille alalla olevia mahdollisuuksia. Yhtä lailla raskaskoneasentajankin tehtävä voi olla muuta kuin keskelle metsää stopanneen metsäkoneen korjaamista tai juuri halliin ajetun jäisen kuorma-auton alle ujuttautumista. Eri alat tarjoavat monenlaisia työmahdollisuuksia, eikä oleva mielikuva välttämättä ole koko- tai edes osatotuus.

Kunta voi vaikuttaa työllisyyteen osana elinvoimatyötä

Kiteellä ei olla jääty makaamaan tuleen heikentyneistä työttömyysluvuista huolimatta, sillä työllisyydenhoidon resursseja on lisätty merkittävästi viime aikoina. Työllisyyttä hoidetaan verkostomaisesti, ja työllisyyden edistämisessä on otettu käyttöön kokonaisvoimat. Tärkeintä eivät ole hankkeet, kokeilut tai työllisyystoimijoiden määrä, vaan merkityksellisempää on tunnistaa vaikuttava työllisyydenhoidon kokonaisuus osana kunnan elinvoimaa ja sen kehittämistä. Keski-Karjalan elinvoiman kannalta ratkaisevin asia on työpaikkojen lisääminen. Työpaikka- ja työllisyyskehitykseen voidaan vaikuttaa kunnassa myös itse, sillä se, miten tavoitteissa onnistutaan, riippuu paljon päätöksistä, resursseista ja asioihin panostamisesta.

Sanna Halttunen

ToKi-ohjausryhmän puheenjohtaja, yrittäjä, vientijohtaja

Asiakaslähtöisyys toimintatapana

 

Tämän toki-blogi-osion kirjoittaja on Kirsi Miettinen. Toimin projektipäällikkönä ToKi -hankkeessa. Olen työskennellyt pitkään sosiaalipalveluissa ja sydäntäni lähellä on aina ollut asiakastyön asiakaslähtöisyys ja -osallisuus. Meillä on nyt mahdollisuus asiakaslähtöisyyden esiin tuomiseen. Meiltä löytyy ydinosaamista asiakkaan osallistamiseen oman elämänsä asiantuntijuuteen.

 

ToKi -hankkeessa on yhtenä tavoitteena asiakashallintajärjestelmän avulla mahdollistaa työllisyystoimijoiden vahvempaa yhteistyötä. Tehtävänäni oli kartoittaa maakunnallisesti ja kansallisesti käytössä olevia asiakashallintarjärjestelmiä sekä kokemuksia niistä. Parhaiten työllisyyspalvelujen työhön sopivammilta vaikutti ForeAmmatti, joka helpottaa asiakkaan polutuksen suunnittelua. Järjestelmän avulla seuranta, hallittavuus ja suunnitelmallinen raportointi parantaa työllisyydenhoitoa. Tärkeimpänä kriteerinä hankintaan oli, että ohjelma tukee työllisyyskoordinaattoreiden ja hankkeen työntekijöiden työskentelyä asiakaslähtöisessä työskentelyssä.

 

Asiakaslähtöisyys määritellään usein toimintatapaan liittyväksi käsitteeksi. Asiakasosallisuus tarkoittaa aitoa osallisuutta, hänen kokemuksiensa huomioimista ja asiantuntijuutta osana palvelun suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Parhaimmillaan asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus konkretisoituvat, kun asiakas on itse mukana määrittelemässä toiminnan tarkoitusta, luomassa ratkaisuja sekä toteuttamassa niitä. Tämän meille mahdollistaa ForeAmmatti.

 

ForeAmmatti on digitaalinen työnhaunväline. Tohmajärven kunnan ja Kiteen kaupungin yhteinen työllisyyshanke on mahdollistanut sen käyttöönoton molempien kuntien työllisyyspalveluihin. Työkalu mahdollistaa tilannekartoituksen, palvelutarpeiden arvioinnin ja tavoitteiden saavuttamisen. Hankkeessa sen käyttöönotto on jo aloitettu kaikkien asiakkaiden kohdalla. Työntekijät ovat saaneet ohjelmasta välineen asiakastyöhön. Sen käyttäminen on helppoa ja käyttäminen onnistuu myös mobiililla.

 

ForeAmmatti asiakashallintajärjestelmä on hankkeessa nyt käyttöönottovaiheessa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiakas saa asiakaskäynnin jälkeen kutsun käyttämään ForeAmmatti palvelua. Asiakas saa rahanarvoisen edun hyväksymällä kutsun. Asiakas pääsee käyttämään maksullisia PLUS- ominaisuuksia ilmaiseksi. Näitä ovat laajennetut työmarkkinatiedot ammateista ja tutkinnoista sekä mahdollisuuden täyttää oma osaamiskartoitus. Asiakkaalle on käytössä myös kykyviisari, jonka avulla asiakas saa tietää millaisia vahvuuksia ja vaikeuksia on toimintakyvyn eri osa-alueilla. Se mahdollistaa puolestaan työntekijälle yhtenäisen lähestymistavan perehtyä juuri hänen yksilölliseen tilanteeseensa.

 

Osaamisprofiilin avulla työnhakijat voivat linkittää osaamisensa tarjolla oleviin työtehtäviin osaamisvaatimusten mukaisesti automaattisesti. Sen vuoksi omaa osaamistaan vastaavia työpaikkoja löytyy helpommin. Lisäksi asiakas voi sanoitta omaa osaamistaan ja havaita mahdollisia puutteita suhteessa häntä kiinnostaviin työpaikkoihin ja ammatteihin. Se helpottaa oman osaamisen täydentämisen lisäkoulutuksen avulla. Osaamisprofiilissa on useita kielivaihtoehtoja, joten siitä on apua myös maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille.

 

Asiakas voi antaa luvan asettaa kykyviisarin tulos ja oma osaamiskartoitus näkyville kutsun lähettäneelle taholle, joten se mahdollista entistä paremman palvelun. Oma tilanne ja osaaminen tulee näkyväksi työntekijälle ja poluttaminen mahdollistuu. Järjestelmän käyttöönottamisen aikana asiakkaille on tavoitteena järjestää moduulikoulutuksia, jossa ForeAmmatti on yhtenä aiheena. Lisäksi aiomme esitellä järjestelmää erilaisissa infoissa ja rekry- ja messutapahtumissa. Järjestelmästä on se etu, että ymmärrys asiakkaan kokonaistilanteesta paranee, samoin edellytykset saavuttaa hyviä tuloksia.

 

ForeAmmatti palvelee työttömiä työnhakijoita, työpaikan vaihtajia sekä opintojensa loppuvaiheessa olevia henkilöitä. Työmarkkinoiden nykytilanne sekä ennustetieto ovat tärkeitä ForeAmmatin ominaisuuksia. Sen avulla asiakas saa havainnollistettua tietoa aluekohtaisesti. Esimerkiksi opintojen loppuvaiheessa olevat henkilöt saavat ForeAmmatin kautta tietoa työllistymismahdollisuuksistaan. Nuoret, alle 30 -vuotiaan henkilöt ohjautuvat usein Etsivän nuorisotyöntekijän asiakkuuteen. ForeAmmatti on työllisyyspalvelujen kautta myös Etsivä nuorisotyöntekijöiden käytössä. Sen edut on mahdollista ottaa käyttöön asiakkaille, jotka kokevat siitä olevan hänelle apua opintojen suunnittelun tai työllistymisen apuvälineeksi.

 

Kuntien elinvoimaisuuden haasteisiin ohjelma vastaa sillä, että tieto työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta on saatavissa yhdestä paikasta. Kunnille hyöty ohjelmasta on, että kunta pystyy havainnoimaan ForeAmmatin avulla työvoimaa esimerkiksi kuntatyöllistämisen paikkoihin. Järjestelmään on mahdollista tallentaa löytämiämme piilotyöpaikkoja. Hankkeen aikana testataan myös, voiko järjestelmä tuottaa toiminnan suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi dataa, jolla saada tuotettua vaikuttavampaa ja oikea-aikaisempaa työllisyyspalvelua oikealle kohderyhmälle. Mikä tärkeintä, asiakas saa oman äänensä kuuluviin ja on itse oman tilanteensa asiantuntija.

ToKi -blogin tarkoitusta esitellessä luvattiin tyhjentää ajatuskuplaamme työllisyyteen liittyvistä kuvioista. Tähän blogi kirjoitukseen tyhjenee ajatuskupla projektityöntekijän roolista asiakastyössä.

Mikä ihmeen projektityöntekijä?

Työllisyyshankkeen projektityöntekijä on ammattinimike, jonka toimenkuvaa tässä on reilun puolen vuoden ajan saanut mielenkiinnolla sisäistää. Luonnollisesti, kun kyse on hankkeesta, puhutaan siis projektityöntekijästä. Haluan tällä blogikirjoituksella tuoda esille kuvaukseni siitä, mitä projektityöntekijä tekee ja mitä se tähänastisella kokemuksella tarkoittaa. 

Projektityöntekijän työ on monipuolista ja pitää sisällään useita rooleja. Näitä rooleja voisi kuvata seuraavasti projektityöntekijä = kartoittaja, yhteistyöntekijä, kehittäjä, valmentaja, ohjaaja, apulainen, patistelija, toppuuttelija, motivoija, kuuntelija, kysyjä, selvittäjä, tukipilari, varmistaja, muistuttaja, poluttaja, esteiden raivaaja ym. ym. Tuota listaa voisi jatkaa ehkä loputtomiin, koska niin monipuolista työtä projektityöntekijänä saa työllisyyshankkeessa tehdä.

Millaista projektityöntekijän työ on?

Ennen kaikkea ToKi -hankkeessa projektityöntekijän työ on asiakastyötä, joka on mielenkiintoista, haastavaa ja palkitsevaa. Mielenkiintoa työhön tuo se, että on saanut itse jo tähän mennessä oppia paljon uutta tästä työllistämisen ja työllisyyden kentästä. Onneksi tiedetään, että oppiminen on koko elämän kestävä prosessi, joten hankkeen kuluessa oppia ja kokemusta työllistymiseen liittyvistä asioista saadaan varmasti vielä paljon lisää. Projektityöntekijän toimessa on saanut tutustua aivan huippuihin ihmisiin - niin asiakkaisiin kuin toisiin työllisyystoimijoihin. Ilman toimivaa yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista, tällainen projekti olisi tekemätön paikka. Toimiva oma tiimi ja lähimmät yhteistyökumppanit myös lisäävät innostusta työtä kohtaan ja yhteinen asioiden ja tilanteiden reflektointi tukee loistavasti omaa työssäjaksamista.

Haastavuutta työhön tuo alueen yleisesti heikko työllisyystilanne sekä toisinaan asiakkaiden moninaiset haasteet siellä omassa arjessa. Haasteet on tehty voitettaviksi tai niin olen kuullut joskus sanottavan. Ja juuri se, haasteiden selättäminen yhdessä asiakkaan kanssa tekee tästä työstä niin palkitsevaa. Projektityöntekijänä saan iloita jokaisesta askeleesta, joka vie kohti tavoitetta. Se voi sivustakatsojalle olla pieni mutta asiakkaalta sen ottaminen on voinut vaatia reilusti pitkään kerättyä rohkeutta ja rinnalle tsempparin. Ja mitä sitten, jos polulla askeleet ottavatkin välillä takapakkia, lipsahtavat tai horjahtavat sivulle? Siinä kohti tarkistetaan suuntaa tai etsitään toisenlaista polkua ja jatketaan rinnalla kulkien eteenpäin.

Tärkeää asiakastyötä kohtaamalla luonnollisesti ja luottamuksella!

Asiakastyössä kaikki alkaa kohtaamisesta. Tapahtuupa ensimmäinen kohtaaminen kasvotusten tai puhelimessa, niin ollaan luonnollisia, avoimia ja aidosti kiinnostuneita asiakkaan tilanteesta ja toiveista. Siitä on sitten hyvä lähteä rakentamaan luottamuksellista ja avointa asiakassuhdetta, asiakkaan yksilölliset lähtökohdat huomioiden, kulkemaan polkua yhdessä. On myös kaikkien hyvä muistaa ja tietää, että hankkeen asiakkuus on vapaaehtoista eli aina asiakkaan itsensä päätettävissä, haluaako olla mukana hankkeessa ja ottaa projektityöntekijän rinnalleen kulkemaan.

Asiakkaat ovatkin toisinaan olleet hieman hämmästyneitä ensikohtaamisella siitä, että pöydän takana tai luurin toisessa päässä ei ollutkaan vastassa sellainen ”virastoihminen”, jota tarvitsisi vähän jännittää tai joka vaan jakaa minulle sanktioita, eikä ainakaan yhtään jeesaa minua omassa tilanteessani. (Edellä mainittu on vaan edelleen suurella osalla asiakkaista vahvasti se ensimmäinen mielikuva, siitä projektityöntekijästä, joka siellä kunnanvirastotalolla tahi kaupungintalolla pönöttää.)

Hämmästyksekseen ovat useat asiakkaat todenneet, että projektityöntekijä on ihan mukava ihminen, jonka tarkoitus onkin edesauttaa minua työllistymisessä. Tähän loppuun kerrottakoon vielä se, että ToKi -hankkeessa töitä tehdään innolla ja reippaalla huumorintajuisella asenteella ja yritetään välttää turhaa pönötystä. 😊 Ihan lopuksi muutama asiakkaan kommentti: ”Etkös sie ookkin niinkun minnuu varten?” ”Oisin kyllä ollu ihan pulassa ilman sinnuu.” ”Mitäs nyt, kun tuli korona ja kuntouttava katkes?” ”Ootkos sie joku taikuri?” Edellä olevista kommenteista päätellen, ehkä jokin asia tällä polulla on jo projektityöntekijälle sisäistynyt ja kohtaaminen onnistunut.

Kevätaurinkoisin terveisin!

Projektityöntekijä -Katri-

---

Mitä ovat kunnalliset työllisyyspalvelut?

Kuntien työllisyyspalveluissa saavat apua ja ohjausta niin työttömät kuin työnantajat. Vaikka työllisyyspalveluissa painopisteenä on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistäminen, kaikki kuntalaiset ovat oikeutettuja työllisyyspalveluihin. Tavoitteena on yleinen työllisyystilanteen paraneminen.  Työllisyyspalveluissa on tarjolla henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa palvelua ja ohjausta niin työttömille, yhdistyksille kuin yrityksillekin.

Palveluja työttömille/ työtä etsiville:

Tilanteestasi ja työ-/toimintakyvystäsi riippuen kunnan työllisyyspalveluissa työtön voidaan ohjata monien eri palveluiden piiriin, etsiä työkokeilu- tai palkkatukipaikkaa, kannustaa ja motivoida opiskeluhaaveiden todeksi tekemisessä, etsiä mahdollisia piilotyöpaikkoja työttömän osaamisen perusteella, auttaa ”työssäoloehtohäntien” täyttymisessä jne. Tällä hetkellä molemmissa kunnissa on myös mahdollista saada myös hanketyöntekijöiden tarjoamaan työhönvalmennusta ja työkyvyn tai eläkeasioiden selvitystä. Pitkän ja haastavan työttömyysjaksonkin jälkeen on mahdollista palata työelämään oikein ajoitettujen palvelujen avulla. Rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä oman kunnan työllisyyspalveluihin 😊 !

Palveluja työnantajille:

Sekä Kiteen kaupunki että Tohmajärven kunta tukevat taloudellisesti työnantajia, jotka palkkaavat pitkäaikaistyöttömän tai nuoren. Työllisyyspalveluista löytyy myös tuki ja ohjaus esimerkiksi palkkatukihakemuksiin liittyvissä asioissa tai rekrytoinnissa. Työllisyyskoordinaattorien ja hanketyöntekijöiden puoleen voi kääntyä kaikissa työllistämiseen liittyvissä asioissa, jos asiasta ei vielä tiedetä, niin tieto etsitään yhdessä. Työllisyydenhoito on yhteinen asia ja pitkäaikaistyöttömissä on paljon hyödyntämätöntä osaamista!

Eikä tässä vielä kaikki…

Työllisyyspalvelut ovat mukana monissa paikallisissa tapahtumissa madaltamassa yhteydenottokynnystä. Meillä työllisyyspalveluissa on myös omat verkostot eli ”suorat linjat” muihin työllisyystoimijoihin: viranomaisiin, yrityksiin, yhdistyksiin jne., ja ne ovat myös kuntalaisten ja työnantajien käytössä, meidän kauttamme. Meitä saa käyttää hyväkseen - ollaan täällä ihan teitä varten.

Kitee:           https://www.kitee.fi/ru/tyollisyys
Tohmajärvi: https://www.tohmajarvi.fi/web/guest/ty%25c3%25b6llisyyspalvelut

ToKi- ja Topakka-hankkeiden esittelyt löytyvät kuntien työllisyyspalveluiden sivuilta.

Blogin tarkoitus:

Näillä blogikirjoituksillla on kaunis ajatus tuoda näkyväksi kuntalaisillemme mitä kaikkea liittyykään sanaan työtön tai työttömyys. Aiheet kumpuavat työllisyyden hoidon haasteista, tavoitteista, realismista, onnistumisista ja mahdollisuuksista. Tarkoitus on avartaa yhteiskuntamme näkökulmaa siihen, että kaikki ei ole aina niin yksinkertaista. Miten joku yhteiskunnan päättäjien mielestä pikkujuttu vaikuttaa työttömän arkeen ja onkin merkittävä arjen haastaja työttömän elämässä. Tai, että työttömän mielestä harmitonta unohdusta tai ruksia väärässä kohdassa ei voida katsoa läpi sormien vaarantamatta kaikkien työttömien tasavertaista kohtelua. Näitä näkökulmien laajennuksia on tarkoitus pyytää myös verkostojemme yhteistyötahoilta.

ToKi-hankkeesta:

ToKi-hanke (toimeliaasti työhön ja kirkkaasti työuralle Humalajoen molemmin puolin) on aloittanut 1.10.2019 ja kestää vuoden 2021 loppuun saakka. Hanketta hallinnoi Kiteen kaupunki ja Tohmajärvi on tasaveroinen kumppani yhtä suurella maksuosuudella Kiteen kanssa. 80% hankkeen rahoituksesta tulee Euroopan Sosiaalirahastolta. Kumpikin kunta rahoittaa hanketta noin 50 000 eurolla tänä aikana ja kummassakin kunnassa on omat projektityöntekijät ja lisäksi on projektipäällikkö. Projektipäälliköllä on työpisteet sekä Kiteen kaupungintalolla että Tohmajärven kunnantalolla.

ToKi- työllisyyshankkeen isoimpana tavoitteena on kehittää hankekuntien alueelle työttömyyden hoidon toimintamalli, joka hyödyntää ja mahdollistaa poikkihallinnollista yhteistyötä viranomaistahojen, kuntien, yrittäjien ja yhdistysten välillä. Tässä toimintamallissa otetaan esimerkiksi koekäyttöön asiakastietojärjestelmä. Jos se toimii ja koetaan tarpeelliseksi, jää se kuntien työllisyystoimijoiden työvälineeksi. Lisäksi henkilökohtaisen ohjaamisen menetelmin tuetaan ja ohjataan työttömiä yksilöllisesti kohti työelämää tai opintoja, sinne mikä kullekin on juuri tämänhetkisessä elämäntilanteessa toimintakyky huomioiden mahdollista. Hankeasiakkuudessa on myös mahdollista suorittaa työelämään vaadittavia korttikoulutuksia. Kehitettävään toimintamalliin sisältyy myös omana merkittävänä osana Keski-Karjalan nuorisotyöttömyyden hoitosuunnitelma (nuorisotyöttömyyden minimointi).

Hankehenkilöstö:

Projektipäällikkömme Kirsi Miettinen on sosionomi (YAMK) ja pitkän linjan tuttu toimija Kiteen kaupungilla ja Siun sotella lapsiperhepalveluista, ikäihmisten sosiaalipalveluista sekä vammaispalveluiden erityishuollosta. Päivisen Katri on myös sosionomi (AMK) ja omaa pitkän historian Kiteen kaupungilla sekä Siun sotella aikuissosiaalityössä ja kehitysvammahuollossa. Katrin työpiste on Tohmajärven kunnantalolla. Allekirjoittanut eli Hannele Kosonen suorittaa tällä hetkellä sosionomin (AMK) opintoja ja tuo tiimiin mielenterveys&päihdetyön sekä lastensuojelun osaamista ja yrittäjyysnäkökantaa. Työpisteeni on Kiteen kaupungintalolla. Me kaikki kolme asumme Kiteen ja Tohmajärven alueella eli työllisyydenhoidon koemme tärkeäksi jo asukkainakin.

Tervetuloa seuraamaan työllisyyteen liittyviä kuvioita meidän matkassamme. Vakaa aikomus on, että viikon parin välein tyhjennämme ajatuskuplaamme teillekin. Jääkää kuulolle!